Sivut

maanantai 13. kesäkuuta 2011

Kesäpuuhia

Kuukauden koirakuvahaasteen aiheena oli kesäpuuhia. Valitettavasti koneella ei ollut paljoa kesäisiä kuvia ja tämä valitsemanikin on parin vuoden takainen. Rontti on kova poika uimaan ja pitää siitä. Koira kuitenkin haluaa, että heitetään veteen jotain haettavaa, eikä vain käy "sunnuntaiuinneilla". Ainoa poikkeus on, jos itse menee uimaan. Silloin ei leluja tarvita, vaan koira tulee mielellään mukaan. 

Saukko

sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

Munaton mies

Aikaisemmassa postauksessani mainitsin Rontin patista kiveksissä. Hoidimme sitä ohjeiden mukaisesti, mutta patti on edelleen. Nyt olisi edessä eläinlääkäriin soitto ja jatkosta sopiminen. Kovasti näyttää siltä, että Rontista on tulossa munaton mies. Itseäni leikkaus ei paljoa haittaa, kunhan vaan saadaan asia kuntoon. (Tosin kastraatiosta johtuva sairasloma ei ole kivaa.) Mies on hieman toisella asenteella ja häntä pallien poisto kammottaa. Syynä kuitenkin enemmän se, että hän ajattelee koiran kaipaavan niitä. :) Melkein pitää niitä ominaan.

Mutta ei palleista sen enempää. Olemme hakeneet Rontin kanssa kerhomme agilityn alkeisiin. Hakuaika umpeutui tänään ja nyt odottelemme tietoa. Osa hakijoista kutsutaan ensi sunnuntaina pidettävään yhteistyötestiin. Testi sinäsä on helppo, siihen kuuluu paikallaoloa, luoksetuloa ja muutenkin katsotaan koiran ja omistajan yhteistyötä. Rontti kyllä toimii kanssani melko hyvin, kun tietää että saa palkkaa. Eniten jännittää vaan muut koirat ja häiriöt. Rontti toimii myös häiriössä hyvin, mutta olemme viimeksi syksyllä treenailleet muiden kanssa. (Tietysti olemme olleet etsijähommissa, mutta emme "tokossa".) Kentällä tosiaan olemme käyneet viimeksi syksyllä. Pitkä tauko voi siis aiheuttaa ongelmia, koska kenttä saattaa olla koirasta mielenkiintoinen. Ajattelin käydä kentällä muutoman kerran tokoilemassa, jos kutsu testiin tulee, niin muistuu koiralle taas mieleen. Jännityksellä odotamme.

tiistai 7. kesäkuuta 2011

Jäljen alku janalta

Viimekertaisten treenien mentyä huonosti pyysin Rontille tämänpäiväisiin helppoa jälkeä. Jälki oli noin 500-600 metriä pitkä ja siinä oli kaksi kulmaa. Jälki kulki metsätietä ulkoilualuueella. 

Koska jatkokurssiin vaadittavia jälkiä meillä on vain muutoma suoritettuna, pyysin jäljen alkamaan "janalta". Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulemme maalikoiran jäljen alun päältä poikittain. Rontti siis joutui miettimään kumpaan suuntaan lähtee, ettei lähde kulkemaan jälkeä väärään suuntaan. Tämä sujui Rontilta hyvin ja muutenkin jäljestys meni todella hienosti. Vauhti oli melko rauhallista, johon kuumuus varmasti vaikutti. Kulmissa ei myöskään tullut epäröintiä, vaan ne mentiin tarkasti. 

Koska jäljestyspaikkamme oli ulkoilualue, oli häiriötä melkoisesti. Jouduinkin itse olemaan tarkkana, koska sekä edestä ja takaa tuli lenkkeilijöitä sekä pyöräilijöitä. Kohtasimme myös muutoman "rullahiihtäjän" ja Rontin oli hieman pakko nuuhkaista toista. Muuten Rontti ei välittänyt häiriöistä, mutta sain muutomia kertoja pysäytellä sitä ja kutsua luokse, koska pitkä liina ja polkupyörät voivat aiheuttaa ongelmia. Keskeytykset eivät koiraa myöskään häirinneet, vaan se jatkoi työskentelyä luvan saatuaan. Itseäni on hieman jännittänyt jäljestys vilkkaammalla paikalla, koska koiralla kuitenkin pisimmillään 10 metriä liinaa, mutta oikein hienosti meni, tästä on hyvä jatkaa.

maanantai 6. kesäkuuta 2011

Voiko säälittävämpää olla?


Muutoma viikko sitten huomasin Rontin kiveksissä sormenpään kokoisen, vaaleanpunaisen patin. Ajattelin ensin, että patti voi olla ötökänpurema, joten odottelin noin viikon. Patti kuitenkin kasvoi suuremmaksi, joten menimme eläinlääkärille. Lääkäri epäili syyksi tulehdusta, joten saimme reseptille antibioottirasvaa. Sitä levitetään viiden päivän ajan ja jos patti ei häviä varaamme ajan kastraatioon. Eli kyseessä voi myös olla jonkilainen kasvain. Eläinlääkäri sanoi, että on mahdollista poistaa vain pelkkä patti, mutta tälloin riskinä voi olla uusiutuminen. 

Olen suunnitellut koiran leikkausta, joten sinänsä pallien poisto ei haittaa. Tosin olin suunnitellut leikkausta talvelle, koska silloin se ei välttämättä haittaisi treenailujamme jotka saattavat pakkasten vuoksi olla muutenkin tauolla.Tosin nyt kaikkein kamalinta on pitää tuota kauluria, Rontti inhoaa sitä ylikaiken. Makaa säälittävän näköisenä ja mulkoilee minua. :) Kauluria joudumme pitämään kokoajan, paitsi ulkoillessa. Voi Rontti-raasua!

torstai 26. toukokuuta 2011

Metsään meni

Nimittäin koira ja liinan päässä emäntä perässä. Olimme siis taas tänään etsijätreenissä ja kuten otsikosta saattaa arvata, ne eivät sujuneet odotusten mukaisesti. Olin toivonut Rontille jälkeä, jossa on kulmia. Jälki kulki metsäpolulla.

Alkuun Rontti oli taas todella innoissaan ja ei meinannut rauhoittua. Käskin koiran istumaan ja annoin hajun. Rontti haisteli pussia todella kauan ja lähti päinvastaiseen suuntaan. En kuitenkaan antanut sen edetä ja jäikin paikoillee nuuskimaan ja uikuttamaan. Yleensä uikutusta ilmenee kun koira tylsistyy, esimerkiksi ennen hajun antoa, kun ei malttaisi istua vaan haluaisi vaan alkaa jäljestämään. No, odotimme hetken ja annoin hajun uudelleen. Koira lähtikin etenemään reippaasti ja minulla oli melkoinen työ pidätellä sitä. Kouluttajamme ei tiennyt maalin tarkkaa sijaintia, joten luotimme koiraan koska se eteni niin määrätietoisesti. 

Aikamme koiraa seurattuamme ja melkoisessa ryteikössä ollessamme aloin epäillä väärää suuntaa. Soitto maaliin varmisti asian, olimme ihan väärällä suunnalla. Palautimme koiran melkein jäljen alkuun ja soitimme maaliin. Emme kuitenkaan päässyt tarkkaan selvyyteen maalin sijainnista, joten sovimme uuden paikan maalille. Lähdimme kävelemään maalia kohden ja palkkasin koiran, kun se ilmaisi maalin.

Ei jälki siis mennyt kovin hyvin. Onneksi pääsin palkkaamaan ilmaisusta, jotta koiralle jäi siitä hyvä fiilis. Tämä oli ensimmäinen "epäonnistuminen" jäljellä ja se jäi hieman harmittamaan minua. Tiedän, että näin käy väistämättä jossain vaiheessa ja se ei niinkään harmittanut. Eniten ottaa päähän se, kun koira niin itsevarmana kuljetti meitä pitkin maita ja mantuja olematta edes jäljellä. Koiran lukeminen on siis vaikeaa, varsinkin kun ollaan vielä melko alussa "urallamme". Tosin myös kouluttajakin meni Rontin lankaan ja sanoi sen lukemisen olleen hänellekkin vaikeaa. Eli suurin harmitus tässä oli se, että lukeminen on vaikeaa ja jännittää, miten sitä koskaan oppii. Näin jälkeenpäin ajatellen koiralla varmaan oli vaan huono päivä, koska alku ei todellakaan ollut Ronttimainen. Ehkäpä se ei vaan ollut treenituulella, vaikka alkuun innoissaan olikin. No nyt vaan koiralle ensikerralla helppo motivaatiojälki ja eteenpäin. :) 

tiistai 24. toukokuuta 2011

Peltojälki

Tänään vietimme synttäreitäni treenauksen merkeissä. Olin toivonut Rontille pidempää jälkeä ja saimme jäljeksi hieman alle kilometrin mittaisen. Jälki kulki aluksi hiekkatietä ja poikkesi siitä pellolle.

Rontti oli taas hyvin innoissaan ja otti hajun jo ennenkuin ehdin sitä antaa. Käskin sen kuitenkin takaisin istumaan ja tarjosin hajua. Koira lähti etenemään määrätietoisesti ja otti vainua oikealle puolelle pellolle, jonne jälki haarautui. Rontti ei kuitenkaan mennyt oikealle, vaan jatkoi suoraan. Treenien vetäjä pyysi palauttamaan koiran jäljen päälle ja menimme takaisin. Rontti otti taas hajua ilmasta, mutta ei halunnut jatkaa jäljen suuntaan. Hetken seisoskeltuamme lähti kuitenkin pellolle ja siellä mentiin vauhdikkaasti ilmavainulla. Kovasta tuulesta johtuen haju ajautui pellon reunaan, jossa hetken pyörimme. Annoin Rontin pyytäessä hajun uudestaan ja vihdoin pääsimme maaliin.

Jälki oli tuulesta johtuen melko vaikea, eikä asiaa auttanut Rontin vahva ilmavainuisuus. Löysimme kuitenkin perille ja olen tyytyväinen. Ainoastaan jäi hieman harmittamaan koiran "palauttaminen" jäljelle, koska ilmavainusta johtuen Rontti oikoo paljon. Täytyisi nyt enemmän treeneissä luottaa koiraan, sekä myös itseensä. Pellolla pyöriskely osoitti hajun kulkeutuneen reunaan, joten varmasti alussa suunta oli oikea, Rontti olisi vain halunnut oikaista. Opettavainen treeni kaiken kaikkiaan ja kyllä tämä tästä, kun vaan emännän koiranlukutaito paranee. 

maanantai 23. toukokuuta 2011

Metsän antimia


Olen kiinnostunut mahdollisimman luonnonmukaisista elämäntavoista ja se näkyy omien ruokatottumusten sekä elämäntapojen lisäksi myös koiran hoidossa. Rontti syö raakaruokaa ja esimerkiksi punkkien torjunta meillä hoidetaan myrkyttömästi valkosipulin ja yrttipannan avulla. 

Ystäväni ehdotti minulle, että lähtisimme metsään kerämään nokkosia. Tiesin nokkosen sisältävän paljon rautaa, mutta en tiennyt sen yksi parhaista vitamiinien ym. aineiden lähteistä. Nokkonen sisältää mm. 3 kertaa enemmän kalsiumia kuin maito. Lisäksi sillä on monia terveyttä edistäviä vaikutuksia, joista esimerkkinä tulehdusta ehkäisevien aineiden määrän lisääminen elimistössä. Löytämässäni artikkelissa luki myös, että jos ravinnosta ei saa riittävästi tarvitsemiaan ravintoaineita, riittää pelkkä nokkosen syönti tukemaan ruokavaliota. 

Innostuin asiasta ja tarkastin nokkosen sopivuuden koiralle. Hyvin kävi, joten tämä tyttö lähti nokkosjahtiin keräämään talven vitamiinit talteen. Helppoa, edullista ja ennenkaikkea terveellistä.

Helpoin tapa säilöä nokkoset on niiden kuivattaminen. Levitin puhdistetut nokkoset sanomalehden päälle ilmavasti ja annoin niiden kuivua muutoman päivän. Sitten nypin lehdet irti ja jauhoin ne jauheeksi. Sitten vaan purkkiin ja välillä sekä omalle, että koiran "lautaselle".

Nokkosta kerätessä kannattaa ottaa huomioon muutoma seikka. Nokkonen kerää itseensä nitraattia, joten rehevästä maasta, esimerkiksi kompostin tai pellon reunasta nokkosta ei kannata kerätä. Paras aika keräämiselle on kevät, jolloin nokkoset ovat pieniä. Keväällä kerätyistä voi käyttää sekä varret että lehdet. Myös myöhemmin nokkosta voi kerätä, mutta tällöin kannattaa käyttää vain lehdet. Itse jauhan lehdet ja varret, mutta jauhan ne erikseen. Lehtijauhe menee ravinnoksi ja varsijauheesta keitän nokkosteetä, joka sopii mm. kasvien lannoitukseen, hiustenhoitoon ja esim. jalkakylpyihin.Nokkonen on siis oikea supervihannes. Tällä lisää tietoa nokkosesta.

perjantai 20. toukokuuta 2011

Uusi harrastus kesäksi

Tässä kevään aikana aloin miettimään hyvää liikuntaa koiralle. Polkupyörää olin ajatellut, mutta Rontin yllättävien "lintuhyökkäyksien" vuoksi en uskaltanut aloittaa harrastusta. Poitsulla on välillä tapana tehdä hyökkäyksiä pensaissa olevien lintujen perään. Polkupyörällä sellainen arvaamaton nykäys olisi voinut päättyä sairaalareissuun, kunnes bongasin netistä Kickbiken.
Kuva: JST  
Innostuin asiasta ja kerroin uudestä löydöstä myös isälleni. No, tässä eräänä päivänä hän soitti mulle ja sanoi ostaneensa sellaisen syntymäpäivälahjaksi. Nyt meillä on siis kickbike, joka tosin pitäisi hakea muutoman sadan kilometrin päästä. Ajattelin hakea sen kesäkuussa ja sitten pääsemme aloittamaan kuntoilun koiran kanssa. Saas nähdä mitä siitä tulee, kypärän laitan päähäni ehdottomasti, eikä varmaan kokovartalo suojauskaan olisi pahitteeksi. Nyt vaan äkkiä treenailemaan oikeaa ja vasenta varmaksi, niin ei tule ajaessa ongelmia. Tosin luulen suurimman ongelman aiheutuvan pysähtymisestä, Rontti kun on tunnetusti vauhdikas.

maanantai 9. toukokuuta 2011

Motivaatiojälki

Rontin parit viimeiset etsintätreenit ovat olleet koiran kannalta haastavia. Molemmissa eteen on tullut uusia asioita, kuten asfaltti ja 3 tuntia vanha jälki. Motivaation ylläpitämiseksi toivoin tämänpäiväisiin treeneihin jotain helppoa, vaikka luulen silti, että Rontti ei helpolla etsintöihin kyllästy. 

Treeneihin saimme ihanan aurinkoisen, mutta kuuman sään. Ronttia kuumuus ei kuitenkaan kiusannut, koska olimme maalissa kaksi kertaa ja sen jälkeen jäljestimme itse. Koiran ei siis tarvinnut odotella autossa kuin yhden jäljen verran. Jälki oli melko helppo, koska se kulki polkua melkein suoraan ja lopussa kaartoi hieman vasemmalle ja yhtyi hiekkatiehen. Vetäjämme kuitenkin kysyi, että haluanko alkuun hieman haastetta. Ennen polkua oli tienylitys, joten oli mahdollista antaa haju jo asfaltilla, ennen suojatietä. 

Pyysin Rontin istumaan suojatien viereen ja annoin hajun. Rontti haisteli sitä tarkasti ja näytti saavan hajun. Kuitenkaan koira ei lähtenyt ylittämään tietä. Luulen, että syynä oli oma ruumiinkieleni, koska autoja meni ohi lujaa, enkä olisi voinut päästää Ronttia tielle. Autojen mentyä Rontti tuli eteeni istumaan, pyytämään hajua uudestaan. Tarjosin hajua ja Rontti lähti määrätietoisesti tien yli oikeaan suuntaan. Työskentely tapahtui varsinkin alussa hitaasti nenä maassa. Alun jälkeen vauhti muuttui ripeäksi, tosin nenä pysyi maassa. Noin muutoma kymmenen metriä ennen maalia vaihtoi ilmavainulle ja hetken edettyään ilmaisi. Palkaksi sai pienen purkillisen kissanruokaa. :)

Olen todella tyytyväinen jälkeen, juurikin alun vuoksi. Koira malttoi odottaa autojen ohittamista ja autojen mentyä pyysi hajua uudelleen istumalla. Tämä on mielestäni erittäin hyvä asia. Olen aina rauhoittanut koiran istumaan ennen hajun antamista. Nyt Rontti itse tarjosi istumista, koska halusi hajun. Tämä toimii itselleni hyvänä merkkinä hajun antamisesta, koska nyt tiedän milloin koira sen oikeasti haluaa. Hajua ei kannata muuten tyrkyttää koiralle, koska se voi paineistaa koiraa. Olen todella tyytyväinen Rontin edistymisestä!

sunnuntai 1. toukokuuta 2011

Vapun treenailut

Lauantaina treenailimme etsijäjuttuja melko "vappuisessa" säässä. Välillä satoi kunnolla ja taas välillä saimme nauttia auringosta. Olin toivonut Rontille vanhennettua ja sellaisen saimme. Jälki oli noin kolme tuntia vanha ja kulki metsäpolulla. Pituutta oli varmaan alle kilometri. (Olen tosi huono arvioimaan matkaa) Rontti oli tuttuun tapaansa ihan innoissaan jo automatkalla. 


Annoin koiralle alkuhajun ja lähti etenemään vauhdikkaasti. Rontti käytti ilmavainua, mistä johtuen menimme melkoisessa ryteikössä polun sijaan. Vauhtia oli paljon ja itselleni tuotti hieman vaikeuksia mennä oksien läpi. Koiran vauhdikkuutta kuvaa varmasti parhaiten se, että seuraavana päivänä emännän reisi- ja pakaralihakset huutaa hoosiannaa. Eli millään sunnuntaikävelyllä ei olla. :) Liina jäi muutoman kerran kiinni oksiin ja pääsi myös kerran kädestäni irti. Onneksi koira innostaan huolimatta odotti kun huusin. Siinähän oltaisiin oltu, kun Rontti olisi karannut ja juossut maaliin yksin. Löysimme perille melko helposti ja tästä saimme taas merkinnän jatkokurssia varten.