Tokoa ja epätoivoa

Pääsimme Rontin kanssa tokoryhmään ja keskiviikkona oli ensimmäinen kerta. Alkuun otimme paikkamakuuta ja se sujui Rontilta hyvin, vaikka häiriötä aiheuttivat vierestä nouseva koira, sekä vinkulelut. Paikkamakuun jälkeen istuimme alas ja jokainen ryhmäläinen sai kertoa koirastaan, harrastuksista sen kanssa ja tavoitteista. Lisäksi kävimme läpi suunnitelmaa treeneistä. Jutustelun jälkeen oli vuorossa seuraamisen kartoitus kouluttajan kanssa, muiden treenatessa itsenäisesti. 

Otin Rontin kanssa luoksetuloja ja hyppyä, koska siihen oli mahdollisuus kentällä olevan esteen vuoksi. Hypyt sujuivat hyvin ja hyppy on nykyään yksi Rontin lemppareista. Poitsu ei olisi millään malttanut tulla sivulle, vaan olisi halunnut heti hypätä. Naksulla olen saanut koiran myös seisomaan esteen takana, mutta toistaiseksi Rontti ei vielä kestä liikkumistani viereen. Hyppy kuitenkin hyvällä mallilla, koska intoa löytyy. :)

Viimein pääsimme kouluttajan ohjaukseen ja Rontti alkoi jo osoittaa kyllästymisen merkkejä, tosin olimme jo viettäneet kentällä tunnin, joten se oli ymmärrettävää. Laskin koiran irti ja otin perusasentoon. Kouluttajamme toimi meille liikkurina seuraamisessa. Se ei sujunut hyvin, sain namilla imuutella, jotta koira ei karannut kiinnostavien hajujen perään. Saimme ohjeeksi aloittaa harjoittelun alkeista. Eli koira sivulle, kaksi askelta eteen, pysähdys ja palkka. Tämä sujuu meiltä sisätiloissa ilman namiapua, mutta ulkona ei toimi ollenkaan. 

Kotona tein harjoituksia ensiksi sisällä ja siitä siirryin vähitellen ulos. En ole mennyt vielä kotipihaa edemmäksi, vaan vaikeutan paikkaa pikkuhiljaa. Tuli jotenkin todella epätoivoinen olo, että ei tämä nyt suju ollenkaan. Nyt harjoittelen päivittäin ja ensiviikolla katsotaan tilanne. Luulen että kentällä edistyminen ei välttämättä vielä näy, koska harjoittelu on toistaiseksi edennyt melko hitaasti. No kai se siitä ja innolla odotellaan jo ensiviikon treenejä.